maanantai 7. marraskuuta 2011

Se on minun kotini, ei sinun!

Tänään oli yllättävän helppo nousta sängystä, ei edes väsyttänyt yhtään.
Ehkä se johtuu siitä että Leevin puhelin jossa herätys oli, oli huoneen toisella puolella ja toi yks ei nyt siihen kamalaan ääneen olis millään herännyt ja mennyt sammuttamaan sitä, ellen mä olisi pompannut samantien herätysäänen kuullessani pystyyn, ja ruvennut herättelemään sitä, nopeasti (koska edelleen toi Leevin herätyskellon ääni on niiiiiiiiiin ärsyttävä).

Joten kai mä sitten sain siitä jonkinmoista adrealiiniä pomppiessani ja huutaessani, ettei ollut edes jäädä nukkumaan/makoilemaan.

Ei sillä että muutenkaan olisin voinut, onhan täällä toi yks pikkuneiti jonka kanssa aamusta on hyvä olla hereillä ja laittaa se ajoissa kouluun :)



Nyt sitten odotellaan että toi neiti tuolta herää ja lähtee kouluun, (Leevi lähtee myös kohta kouluun, yhyy :<) ja odotellaan sitä jännittävää puhelua että saanko mä sen rivarikaksion vai en! Lupas ilmotella viimeistään tänään joten tänään se puhelu sitten tulee :)

Tiedän että tuun pettymään ja pahasti jos en saa sitä asuntoa, vaikka yritän olla realistinen ja miettiä että jollain muulla voi olla suurempi tarve saada se, tai sitten saa jostain muusta syystä sen asunnon. Mutta heti ku näin sen kämpän tajusin että tää on se asunto minne haluan rakentaa kodin :)

Joten pitäkää siis edelleen peukut pystyssä, vaikka rupee varmaan jo väsymään kun ootte jo näin kauan niitä pystyssä pitäneet ;) Kerron sitten puhelun jälkeen täällä miten kävi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ruusut ja risut tänne, kunhan osaat ne risutkin fiksusti muotoilla :-)
Eli rakentava palaute on enemmänkuin tervetullutta!