Kukaan ei pärjää ilman ystäviä

Taas on vierähtänyt aikaa viime postauksesta. Peräti kuukaus? Hui.

En todellakaan ole ollut tarkoituksella postaamatta kuukauteen, jotenkin vain ei oo ollut fiilistä postata, vaikka postausaiheita olisikin ollut.

Esimerkiksi aloitin tekemään akryylikynsiä, kävin laivalla, keppanakellarissa syömässä, forssassa juhlimassa kaverin synttäreitä, äitikin kävi täällä juhlimassa yms.

Kesä on kuitenkin lopuillaan, arki alkamassa, minullakin huiman melkein kahden vuoden jälkeen.

Aloitan siis koulun nyt elokuun 13, Salossa sisustustekstiili-linjalla.

Uusi bannerikin tuli tehtyä, mitä pidätte? Muutekin uudistin hieman blogin värimaailmaa ja fontteja.

Iloinen yllätys oli, kun kuulin että ystäväni Jenna, haki myös samalle linjalle, yo-pohjasena mutta kuitenkin!

Siitä tiedosta lähtien jännitin myös minä pääseekö Jenna opiskelemaan kanssani taas uudestaan, ja kun vihdoin ja viimein hän ilmoitti pääseneensä kyseiselle linjalle, olin oikeasti onnellinen. Tuntui kuin olisin itse päässyt opiskelemaan, niin onnellinen olin!

Yksi syy  miksi olin niin iloinen Jennan pääsystä opiskelemaan samalle luokalle kanssani on varmasti se että olimme ylä-asteen ajan kuin paita-&peppu! Joka päivä koulussa ja koulun jälkeenkin nähtiin.

Sitten ylä-aste loppui, Jenna meni lukioon ja itse valitsin toisen kaupungin amiksen.

Siitä se yhteydenpito lopulta väheni, moikkailtiin jos nähtiin jossain ohimennen mutta ei sitten sen enempää. Lopulta ei enään moikkailtukkaan, kun muutin itse pois Raaseporista. 

Pikkuhiljaa kuitenkin rupesimme juttelemaan enemmän ja enemmän taas facebookissa, ja kerran mentiin jopa yhdessä juhlimaan kun menin perheeni luo Raaseporiin! Ja se oli hauskaa se, miten paljon olenkaan menettänyt kun olimme päälle vuoden ajan niin vähän tekemisissä, mietin :D

Olen varma että tulemme viettämään Jennan kanssa taas useasti aikaa yhdessä, myös koulun ulkopuolella. Odotan kyllä koulun alkua Jennan takia niin paljon :) 

Kuva we<3it .="." td="td">

 Aito ystävä on sellainen jonka kanssa voi olla puhumatta kuukausia,

ja silti kuukausien päästä kun taas puhuu,

tuntuu ettei ole ollut hetkeäkään toisesta erossa!

Mulla on ollut ikävä sua Jenna, kai sä tajuat sen tästä kirjoituksesta?! :D