Ne ihanat kamalat, aamut.

Vitsit et aamut on aina parempia kun saa kuunnella Jenni Vartiaisen musaa, varsinkin Terraa. 

Oikein paranee hujauksessa! 

Niissä biiseissä vaan on sitä jotain, ne on jotenkin niin voimakkaita, mutta herkkiä. 

Ja on ne biisit muutenkin hyviä mutta erityisesti kun on yksin hereillä aamusta ja juo kahvia ja kuuntelee terraa, niin aamu ei voi paremmaksi muuttua.

Oon muutenkin mieluiten aamulla yksin, sen 1-2h alkuun, kuuntelen sitä musiikkia ja juon kahvia, kirjoittelen vaikka blogia.

Mutta siihen että tämä onnistuu, mun täytyy tietenkin päästä sängystä ylös. Ja sehän ei ihan hirveen helppoa olekaan.. 

Toisaalta, jos mun annettais nukkua joka yö vähintään se 12h putkeen niin voisin olla yhteistyökykyisempi heräämisen kanssa ;) 

Mutta siis joo, jotkut 7h yöunet on mulle aivan liian vähän, ja jos mä olen sen verran esimerkiksi saanut unta niin mut tosiaan täytyy repiä sängystä ylös. 

Mua täytyy maanitella, uhkailla, repiä peittoa pois päältä, kahvit pitäis olla valmiina kupissa ja pöydällä, ja huoh mitä kaikkea muuta :D 

Mutta voi kun se olisikin noin helppoa, siis oikeesti, vaikkei toikaan kyllä mitään helppoa ole! :--D 

Mähän siis oon vitun känkkäränkkä kun herään. Ja toi "vitun" on nyt ihan tarkoituksella tossa mukana :D 

Ne kenen tämä tarvitsee oikeastaan tietää tietävät sen :D Enhän mä oo Jenni sullekkaan aikoihin aamuisin kiukunnut ;) 

Pienen pieniä edistysaskelia, ehkä mä voin nauttia joskus vielä Jenni Vartiaisen Terrasta aamuisin, vaikka vieressä istuis joku toinenkin ja mä oisin saanut vain sen 7h unta ;) 

Yksi maailman rakkaimmista paskapäistä, paras kaveri

Viime viikkoina on tapahtunut vaikka ja mitä! 

Mun paras kaveri sai ensimmäisen lapsensa, ja toi tänne maailmaan mitä suloisimman rakkauden, ja ilolla voin sanoa itseäni hänen kummitädikseen! Oon vaan ihan fiiliksissä tästä, onks tää jotenkin outoa?! 

Kun sain ilmoituksen että vauva on syntynyt silmät kyllä kostuivat ja rupesin hikoilemaan ja olin vain niin onnellinen. 

Hän ansaitsee kyllä kaiken hyvän mitä maailmalla on hänelle antaa, niin ihana ihminen. 

Hän jos kuka mua ymmärtää, aika samanlaisia ollaan. Ja hänelle voin tiuskia ja kiukutella, hän kiukuttelee takas jos hänestä siltä tuntuu tai sitten haistattelee paskat ja tunnin päästä taas ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja mä tiedän että hän sanoo mulle suoraan mitä mieltä on. Hänelle en ikinä ole pelännyt sanoa mitään, tiedän että hän ei mua koskaan millään niillä asioilla tule satuttamaan.

Oon niin onnellinen että olen oikeasti löytänyt tälläisen ihmisen elämääni, jonka mun ei oikeasti tarvitse pelätä lähtevän pois. 

Hän on kyllä maailman paras.

Vaikkakin välillä kauhea idiootti.

 (miksei se vaan voi antaa riidan tullen periksi mulle niinku muutkin aina?! 

No siksi kun se on mun paras kaveri)

Mut niinhän ne parhaat kaverit vissiin on, vähän niinku siskotkin. Maailman rakkaimpia paskapäitä?

KUKA ON SINUN YSTÄVÄSI?
- Hänkö, joka asuu kaukana, mutta on silti niin lähellä sinua
- Hänkö, jota et ole tavannut pitkään aikaan, mutta joka kulkee ajatuksissasi mukanasi jossain mielen pohjalla
- Hänkö, joka saa tuntemaan olosi mukavan kotoisaksi pelkällä läsnäolollaan
- Hänkö, jonka vuosien takaa tavattuasi saa menneet vuodet unohtumaan
- Hänkö, jonka sanojen ja tunteen ilmaisun aitoudesta voit olla täysin vakuuttunut
- Hänkö, jolle uskallat vuodattaa sydämesi syvimmät salaisuudet pelkäämättä, että sinua niillä joskus satutetaan

Kun minulla on yksikin tällainen ystävä, niin minulla on maailmassa kaikki!

Täydellistä.

Aamu. 

Heräät, nouset hiljaa sängystä ettet herättäisi ketään.

Keität kahvit, ja laitat koneen päälle.

Kahvikupin kanssa koneelle istumaan, soimaan Jenni Vartiaisen Terra.

Täydellinen aamu.

Paremmin ei voi päivä alkaa.

Mä niin rakastan mun elämää!